Minna Canthin ja Tasa-arvon päivää vietetään tänään torstaina 19.3. Se on Suomessa ainoa naisen kunniaksi nimetty virallinen liputuspäivä.

Sukupuolten välisen epätasa-arvon poistaminen on maailmanlaajuinen ihmisoikeuskysymys. YK:n tämän vuosisadan tavoitteisiin kuuluu "edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa”.

Yli kaksi kolmasosaa maailman köyhistä on naisia tai tyttöjä, ja naisten lukutaidottomuus on selvästi yleisempää kuin miesten. Kun nainen oppii lukemaan, hänen elämänsä kohentuu ja sillä on vaikutusta perheisiin, lapsiin ja koko yhteiskuntaan. Tällä hetkellä suurinta rikollisuutta on ihmiskauppa, jonka uhreista 80 prosenttia on naisia ja lapsia. YK:n huume- ja rikososaston mukaan Euroopassa on jopa 500 000 laittomin keinoin maahan tuotua naista ja lasta. Tämä on häpeä, josta ei saa vaieta, vaan nostettava esille niin EU:n parlamentissa kuin kansallisella tasolla. Köyhyyden vähentäminen, työpaikat ja koulutus kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa auttavat ihmiskaupan torjunnassa parhaiten.

Maailman lainsäätäjistä naisia on alle viidennes. Parlamenttienvälisen liiton IPU:n mukaan 2000-luvun aikana naisten osuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti, sillä vuonna 2000 naisten osuus koko maailman parlamentaarikoista oli 13,1 %, vuonna 2010 se oli 18,7 %. Naisparlamentaarikkojen määrän lisääntymistä on tapahtunut 2000-luvulla erityisesti kehitysmaissa, kuten Ruandassa ja Angolassa, joissa muutoksen takana ovat sukupuolikiintiöiden käyttöönotto päätöksentekoelimissä.

Suomessakin naisten osuus päätöksentekijöissä on kasvanut, mutta esimerkiksi johtavissa poliitikoissa naisten osuus on edelleen pieni. Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakaan ei ole vielä koskaan ollut naista. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana nainen on ollut kaksi kertaa. Tällä hetkellä kaikki kaupunginhallituksen ja uuden Lahti-Nastola-yhdistymishallituksen puheenjohtajistossa olevat ovat miehiä, ja valtuuston puheenjohtajistoon mahtuu vain yksi nainen.

Perustuslain kuudennessa pykälässä todetaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta aivan täysin tasa-arvo ei ole vielä täälläkään toteutunut. Naisen euro on tilastojen mukaan edelleen parikymmentä senttiä vähemmän kuin miehen. On tavallista, että samanlaista työtä tekevällä naisella on alempi palkka kuin miehellä. Vaikka naisten koulutustaso on ylittänyt Suomessa miesten tason jo parikymmentä vuotta sitten, se ei ole lisännyt palkkatasa-arvoa.

Yksityistä sektoria koskeva sosiaali- terveysministeriön teettämä tutkimus kertoo, että yhtäläinen koulutus takaa miehille korkeamman palkan kuin naisille. Viimeistään tämä vaje näkyy, kun nainen jää eläkkeelle. Huomioiden kaikki eläkkeet miesten kokonaiseläke on 1779 euroa/kk ja naisten 1384 euroa/kk. Osittain tämä johtuu siitä, että naiset hoitavat lapsia huomattavasti enemmän kuin miehet, eikä tältä ajalta kerry eläkettä.

Toinen syy on edellä mainittu huonompi palkka ja naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus. Jos erilaisten töiden palkkaus mitattaisiin työn vaativuuden mukaan, olisi naisvaltaisten alojen palkkaus huomattavasti korkeampi. Eri alojen palkkatasoissa näkyy edelleen historialliset ”jäännökset” naisvaltaisten alojen huonommasta arvostuksesta.

Tasa-arvoa ei ole vain samapalkkaisuus. Sitä on myös ihmisyyden kunnioitus, rasismissa ehdoton nollatoleranssi, väkivallattomuus ja oikeus omiin mielipiteisiin. Köyhyys, työttömyys, syrjäytyminen, sairaudet ja voimattomuus voivat ajaa ihmisen pahoihin tekoihin, joihin ei järki yllä.

Hyvällä sosiaalipolitiikalla, johon kuuluu mm. riittävä työntekijäjoukko sosiaali-, terveys- ja koulutustoimessa, voimme aikaansaada parannusta edellä mainittuihin ongelmiin ja lisätä tasa-arvoa ihmisten kesken. Valtion tehtävänä on luoda olosuhteet, jotka edesauttavat tasa-arvon toteuttamista. Lisäksi tarvitaan mielipidevaikuttajia, kansanedustajia, jotka puolustavat perustuslain 6 §:n toteutumista.

Suomessa on paljon hyviä asioita, jotka koskettavat meitä kaikki. Mitä edellä kirjoitin, ei tarkoita, ettenkö tiedosta suomalaisen naisen hyvää asemaa yhteiskunnassamme verrattuna globaalisti monen maan naisten asemaan. Mutta paljon on vielä tehtävää. Kunhan se euro on 100 senttiä naisen palkassakin, olemme lähempänä tasa-arvoa. Kunhan miehen työnantaja ja mies itse suhtautuvat hoitovapaaseen oikeutena eikä velvollisuutena, olemme matkalla tasa-arvoisempaan Suomeen. Kunhan ei käsi nouse väkivaltaiseen tekoon tai mieli rasistisiin huomautuksiin, olemme melkein tasa-arvoinen maa.

Lisäksi tärkeää on muistaa ne naiset, jotka asuvat maissa, joissa tasa-arvosta ollaan vielä kaukana. Heidän puolestaan on vaikutettava niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kehitysyhteistyöllä on tässä suhteessa todella paljon merkitystä naisille ja lapsille, ja tietenkin myös miehille. Tätä työtä ei pidä aliarvioida.

OECD-maista Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg ovat jo saavuttaneen kehitysavussa 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen, joka on YK:n suositus. Suomen taso on 0,54 %:ssa, mikä olisi mahdollista nostaa sovittuun 0,7:ään, jos eduskunnassa riittäisi tahtoa ja rohkeutta köyhyyden poistamiseen ja tasa-arvon kehittämiseen.

Nyt kun Kansainvälinen naistenpäivä meni, ja Tasa-arvon päivä on käsillä, on syytä muistuttaa näistä tärkeistä asioista. Toivon Suomen eduskunnan ja EU-parlamentissa istuvien suomalaisten edustajien ottavan nämä asiat vakavasti, ja muistavan Euroopan unionin Perusoikeuskirjan keskeiset arvot: ihmisarvo, vapaus, tasa-arvo, yhteisvastuu ja kansalaisen oikeudet.